Hanna-Mari Virsunen

Tekijä: Hannamari VIrsunen

  • Sitoutumattomien ryhmien kasvu – merkki puolueiden epäonnistumisesta?

    Onko poliittinen järjestelmämme rikki, kun äänestäjät karkaavat perinteisistä puolueista sitoutumattomien ryhmien pariin? Lapin Kansa nosti pääkirjoituksessaan (8.5.2025) tämän huolestuttavan trendin – mutta mistä se oikein kertoo?

    Kirjoituksessa viitataan huhtikuussa käytyjen alue- ja kuntavaalien tulokseen ja siitä seuranneeseen jälkipyykkiin sitoutumattomien ryhmittymien kiistattoman kannatuksen kasvun jatkuessa. Erikoista kirjoituksessa on se, että siinä nostetaan sitoutumattomien ryhmien tekemästä yhteistyöstä aluevaalien osalta. Kuitenkin Lapin liiton verkkosivuilla lukee, että valtuuston on vastattava viimeisen kunnallisvaalien tulosta. Kuntavaaleissa nämä ryhmittymät eivät toimineet yhteisellä linjalla, vaan keskittyivät yksittäisiin asioihin – joko vastustaen tai ajamalla niitä. Liki 10 % kokonaiskannatus oli kuitenkin vaikuttava ja sillä saavutettu edustuksellinen paikkajako on huima. Yksi sitoutumaton ryhmittynä oli kuitenkin tätäkin suurempi. Nukkuva puolue. Ehkä tulisi miettiä myös kuka edsutaa tätä ryhmittymää?

    Kuntapolitiikka kriisissä – jumiutuuko päätöksenteko yksittäisistä asioista?

    Olen huolissani tästä kehityssuunnasta, joka on ajanut sitoutumattomien ryhmien kasvuun ja yleistymiseen. Poliittiset puolueet ovat epäonnistuneet omassa toiminnassaan, koska niin moni kokee ne vieraiksi ja sanoman itselle sopimattomaksi. Vai olemmeko me äänestäjät unohtaneet kompromissien ja sopimisen arvon? Yhteisten asioiden ajaminen ei onnistu, jos ei ole halua etsiä ratkaisuja , joissa kompromisseja on pakko tehdä.

    Maailma kehittyy valtavaa vauhtia ja nykyinen poliittinen järjestelmä ei tahdo pysyä kehityksessä mukana. Kuntien tehtävät lisääntyvät ja muuttuvat samaan aikaan kun alueet eriytyvät ja kunnat painivat väestön ikääntymisen, lapsien syntyvyyden laskun ja elinvoiman rakenteiden murroksen kanssa. On tehtävä isoja ja kipeitäkin päätöksiä yhä nopeammalla sykkeellä. Tässä päätöksenteossa on varmistettava, että myös päätöksentekokyky säilyy. Jos sitoutumattomilla ryhmillä on yhteinen näkemys vain yhdestä aihealueesta, se tuo kunnanhallituksen ja -valtuuston kokonaispäätöksentekoon uudenlaisen jännitteen. Jos jokaista yksittäistä asiaa joudutaan käsittelemään erityisenä, kuntien päätöksenteosta tulee kokopäivätyöhön verrattavaa toimintaa.

    Miten puolueet voivat palauttaa luottamuksen?

    Jokaisen olemassa olevan puolueen tulisi tarkastella omaa toimintaansa ja sanoittaa ne tärkeimmät arvot joita luvataan ajaa. Tämän jälkeen ne tulisi vielä pystyä tuomaan ihmisten tietoisuuteen, jotta jokainen voi sieltä omansa löytää. Myös uusille puolueille voi olla tilausta, mutta olisi kaikkien etu että niillä olisi laajempi arvopohja kuin yhden asian vastustaminen. 

    Puolueen ja ehdokkaan valinnassa on paljon samaa kuin elinikäisen elinkumppanin valinnassa: Ei ole olemassa sellaista, joka kaikilla osa-alueella pystyy odotukset täyttämään. Se kuitenkin riittää, jos ne tärkeimmät arvot ovat yhteneväiset ja vähemmän tärkeistä voi neuvotella sekä opetella sietämään.

    Itse valitsin Keskustan – mikä ohjaa sinun valintaa?

    Kenties poliittinen järjestelmämme ei ole rikki – ehkä se vain muuttuu. Mutta muutos ei saa tarkoittaa päätöksenteon lamaantumista. Jos puolueet haluavat säilyttää asemansa, niiden on opittava kuuntelemaan äänestäjiä uudella tavalla ja tuotava päätöksentekoon lisää läpinäkyvyyttä. Itse olin ehdolla Rovaniemellä Keskustan ehdokkaana ja pääsin varavaltuutetuksi. Valitsin Keskustan, koska se edustaa tasapainoa ja vakautta. Mutta entä sinä? Mikä sinua äänestyspäätöksessä ohjaa?

  • Elinvoima on veto- ja pitovoimaa

    Pidetään huolta, että meillä on jatkossakin elinvoimainen kaupunki, jossa ihmisillä on hyvä elää ja yritykset menestyy.  Lopulta kaupungin elinvoimaisuudessa on kyse sen kyvystä tarjota asukkailleen hyvää ja kestävää elämää sekä kehittyä ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

    Kolumnissaan Keskeneräisyys tekee meistä kauniita – mitä hauskaa Matrix-elämässä edes olisi Rovaniemeläislähtöinen Malla Ylijurva (Lapin Kansa 25.3.2025) kirjoittaa keskeneräisyyden tuomasta riittämättömyyden tunteista meissä ihmisissä. Tässä kolumnissa Ylijurva mielestäni hienosti tiivistää aikakautemme sosiaalisen median korostama keskeneräisyyden aiheuttaman lamaantumisen ja uusien asioiden oppimisen esteet. Mitä jos hyväksymme enemmän keskeneräisyyttä ja virheitä myös päätöksenteossa? Emme tuomitse niin herkästi vaan kannustamme toisiamme yli puoluerajojen hyviin ja rakentaviin päätöksiin?

    Minä näen, että elinvoimaisuus koostuu erityisesti yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta, kestävästi vakaasta kuntataloudesta, tasapainoisesta ja tulevaisuuteen katsovasta kuntastrategiasta, riittävästä ja monipuolisesta palvelutarjonnasta, monipuolisesta yritystoiminnasta ja sitä tukevasta infrasta sekä erityisesti yleisestä ilmapiiristä, jossa myös virheitä on lupa tehdä.

    Elinvoiman rakentaminen lähtee kokonaisymmärryksestä. Aidosta vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja luottamuksen rakentamisesta. Rovaniemellä meillä on monet asiat valtavan hyvin, mutta päätöksenteon äärellä virheiden etsiminen ja syyllisten löytäminen ovat asioita, jotka lopulta pitäisi olla toissijaisia. Virheitä on tehty ja niistä on syytä ottaa opiksi. Katse olisi kuitenkin käännettävä vahvasti tulevaan ja lakata tuijottamassa peräpeiliin. Tehdään jatkossa paremmin. Tehdään asioita rohkeasti ja pitkäjänteisesti. Politiikka on myös eri intressien yhteensovittamista ja vaatii jokaiselta kykyä myös tulla puolitiehen vastaan. 

    Minä olen valmis tekemään töitä sen eteen, että päätöksenteossa käännetään uusi sivu. Sivu, jossa päätöksiä tehdään tietoon perustuen ja osallisia kuullen. Tehdyt päätökset viedään toteutukseen hyvän virkamiesyhteistyön turvin ja avoimuutta päätöksenteon taustalla lisätään. Tehdään joukkueena töitä ja tarvittaessa myös nostetaan käsi virheen merkiksi, jotta asiat voidaan korjata eikä virheitä lakaista maton alle. Toimiva joukkue juhlii onnistumiset yhdessä, mutta erityisesti käsittelee virheet yhtenä joukkona.

    Muista käyttää ääntäsi tulevissa kuntavaaleissa! Äänestä ehdokasta, jolla on suuret korvat ja iso sydän.

    Rovaniemellä oma numeroni on 278.

  • Tukea lapsille – turvaa tulevaisuudelle!

    Suomen koulujärjestelmää on pitkään pidetty yhtenä maailman parhaista ja sen vahvuudet perustuvat ennen kaikkea tasa-arvoon ja jokaisen lapsen oikeuteen oppia. Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee koulussa erityistä tukea selviytyäkseen arjen haasteista ja koulunkäynnistä saavuttaakseen täyden potentiaalinsa. Lasten riittävä tukeminen ja oppimisrauhan turvaaminen koululuokissa ei ole pelkästään yksilön auttamista, vaan se on merkittävä tulevaisuusinvestointi koko yhteiskunnan kannalta. 

    Syrjäytyminen on yksi vakavimmista uhkista yksilölle ja yhteiskunnalle. Kun lapsi jää ilman tarvitsemaansa tukea koulupolun varrella, kasvaa riski oppimisvaikeuksille, koulupudokkuudelle, sosiaaliselle eristäytymiselle ja myöhemmin työelämästä syrjäytymiselle. Riittävä ja oikea-aikainen tuki voi estää nämä epätoivotut kehityskulut. Kouluissa tehdään erinomaista työtä jo nyt, mutta jatkuvat säästöpaineet, jättikoulut ahtaine tiloineen ja kasvavat ryhmäkoot tekevät opettajien työstä mahdotonta nykyisellä panostuksella.

    Tutkimukset osoittavat, että varhaiseen tukeen panostaminen tuottaa moninkertaisia säästöjä pitkällä aikavälillä – vähentäen esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, sosiaalituen ja rikollisuuden kustannuksia. Myös yhteiskuntarauha rakentuu lopulta tasa-arvosta ja osallisuudesta.  Lasten tukeminen kouluissa ei ole vain koulutuspolitiikkaa – se on panostus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa. Tuen saaminen ei saa olla kiinni resursseista yhdenkään lapsen ja nuoren kohdalla. 

    Oppimisen tuen uudistus on ajankohtainen kouluissa, ja kolmiportaisten tukitoimien poistuminen syksyllä 2025 tuo muutoksia koko opetushenkilöstön työhön. Uudistus vaatii lisää resursseja sekä myös lisää päteviä erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia niin ryhmä- kuin oppilaskohtaiseen tukeen. Koulutuksen järjestäjien on varmistettava täydennyskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle uudistuksen käytännön toteuttamiseksi.

    Kaikki Keskustan kuntavaaliehdokkaat Rovaniemellä ovat sitoutuneita edistämään koulujen työrauhaa ja tukemaan lasten ja nuorten erilaisia tuentarpeita riittävillä panostuksilla kotikunnassamme.

    Hanna-Mari Virsunen
    Sanna Kylmänen
    Anna-Kristiina Rahkala

  • Monitoimiurheiluhalli tukemaan nuorten liikunnallista elämäntapaa ja alueen elinvoimaa

    Meillä on Rovaniemellä suuri joukko lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka kaipaavat lisää mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja kehittyä – myös talvella, oman rakkaan harrastuksen parissa. Monitoimihalli mahdollistaisi ympäri vuoden tapahtuvan harjoittelun ja kilpailutoiminnan, tarjoten lapsille, nuorille ja aikuisille turvallisen, säänsuojassa olevan paikan kehittyä lajissaan. Jalkapalloseurojen lisäksi halli tukisi mm. amerikkalaisen jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilijoiden ympärivuotista harjoittelua.

    Ounashallin käyttöaste on tällä hetkellä liki 100 % ja vilkkaimpina arki-iltoina sekä viikonloppuina useat urheiluseurat jakavat ahdasta tilaa osin limittäin. Paikalliset urheiluseurat ovat sitoutuneet tarjoamaan nuorille laadukasta valmennusta. Talven aikana ulkotoiminta on joissain lajeissa haasteellista ja sisätiloissa treenaamisesta kilpaillaan muiden lajien kanssa.

    Monitoimihalli ei ole pelkästään urheiluhalli, vaan myös yhteiskunnallinen investointi ja väline nuorten liikunnallisen elämäntavan tukemiseen, paikallisten urheiluseurojen toiminnan vahvistamiseen ja koko alueen elinvoiman lisäämiseen. Meidän on tärkeä tehdä investointeja nuorten hyvinvointiin ja alueemme tulevaisuuteen. Uusi monitoimihalli olisi askel kohti parempia liikuntamahdollisuuksia ja elinvoimaista yhteisöä. Monitoimihalli antaisi aidon mahdollisuuden myös edustusjoukkueille harjoitella ja pelata kansallisen sarjan otteluita koko sarjakauden, seuroilla olisi mahdollisuus laajentaa toimintaansa ja tarjota lisää ympärivuotista harjoittelua kaikille ikäluokille.

    Hanna-Mari Virsunen & Krista Heikkinen

    Julkaistu ensimmäisen kerran: Uusi Rovaniemi 26.2.2025